sunnuntai 24. elokuuta 2014

Ensimmäinen viikko kotona!

Eilen tuli ensimmäinen  viikko täyteen kotona ja onpas ollutkin melkoinen viikko! Noel on melkoisen touhukas napero ja vaatii huomiota koko hereillä olo aikansa. :D

Omistajana täytyy tunnustaa, että välillä on väsyttänyt vähän liikaakin. Naperon kanssa jokainen päivä on helpompi, mutta herääminen klo 05.00 meteliin ja lätäkkö eteiseissä, oltuamme ulkona puoli toista tuntia... Rakas, mutta joskus tulee mietittyä, onko tämä liikaa? Aina minä en jaksa leikkiä ja napero ei vielä osaa viihdyttää itseään niin hyvin. Kaikki tämä oli täysin odotettavissa, mutta joskus väsy yllättää ja vierähtää pari kyyneltä.

No, edistyksen askelia ensimmäiseltä viikolta: ulkoilu, rajat ja yksin olo. Noel näyttää hoksanneen, miten ulkona ollaan. Vielä on vähän hihnakäyttäytymisessä opeteltavaa, ilmeisesti ei vilä huomannut hihnan rajallisuutta, mutta menossa oikeaan suuntaan. Aluksi se ei halunnut kävellä ritilällä, eikä mennä hissiin. Nyt molemmat onnistuu ja toukkaa ei tarvitse enää kantaa ulos, jes! Noel ilmeisesti tietää myös nykyään, mikä on sallittua ja mikä ei. Enää napero ei yritä syödä kaikkea vastaan tulevaa ja tupakan tumpitkin saavat olla maassa. Noel on myös hienosti oppinut olemaan yksin ja kotiin tullessa napero herää. Mitään ei ole vielä rikottu!


Naperon kuvaaminen on yllättävän haastavaa.. Kamera on ilmeisesti jokin kumma leikkikalu.


Sattumalta onnistunut kuva. Ei terävimmästä päästä, mutta kerrankin hereillä!

Sisäsiisteyden suhteen tuntuu, ettei olla edetty mihinkään. Napero jätöstelee jatkuvasti sisälle, mutta toivottavasti se pian keksii, mikä on homman juju.

Nähdään pian!

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Pikkuisen shetlanninlammaskoiran odotusta

Tämä blogi on omistettu tulevalle koiranpennulleni, Noelille ja keskittyy siis Noelin elämän taltiointiin. Aikaisempien lemmikkien kohdalla on harmittanut, kun pennut ovat kasvaneet isoiksi ja pentuajasta ei ole jäljellä muita kuin kauniita muistoja. Kaikenhan pitäisi säilyä internetissä ikuisesti?

Kävin viime tiistaina Turussa, katsomassa pikkuista kolme-viikkoista Noelia. Poika oli aivan ihana, pikkuinen mönkijä ja "mopokin" löytyi heti. Silloin tiesin, että tämä on minun pentuni.


Yllä on kuva pikkuisesta Noelista. Hurmaava katse pojalla.

Noelin pitäisi kotoutua ensimmäisellä viikolla kun koulu alkaa. Minua toki huolettaa, miten tuo pikkuinen tulee pärjäämään yksi kotona. No, paljon leluja on ostettu pikkuiselle, kuva niistä alla. 


Kuvasta nyt puuttuu osa tavaroista, mutta pikku hiljaa alkaa tavarat olla kasassa. Nyt puuttuu enää pentu. 

Päivityksiä lisää, kun pikkuisen kotiutumisaika alkaa lähestyä.